He eivät halunneet edes näyttäytyä seurassani

Nimeni on Walter ja olen kotoisin pienestä kylästä Wetzlarin läheltä. Siellä on 1 000 asukasta ja kaikki tuntevat toisensa.

1980-luvun lopulla tutustuin Scientologyyn, koska halusin ratkaista kaikki ongelmani. Minut alettiin tuntea Scientologistina. Jouduin luopumaan tehtävästäni kunnallispoliitikkona, ja siitä lähtien muut ihmiset välttelivät minua. Koulukaverini oli myös mukana politiikassa. Sen jälkeen hän ei halunnut enää olla minuun yhteydessä ja katsoi minua pelkästään halveksuen. Siihen päättyi se ystävyys, joka oli kestänyt nuoruudestani asti. Ja vain siksi, että olin mukana Scientologyssa tai olen Scientologist, ystävyys päättyi yhdessä yössä.

Tuttavien ja ystävien kannalta ei ollut hyväksi, että heidät nähtiin lähelläni tai julkisesti seurassani. Kahden kesken keskustelut sujuivat aivan normaalisti, mutta kun väkeä oli enemmän, ei ollut ”sopivaa”, että heidän joukossaan oli Scientologist.

Se oli joskus hyvin turhauttavaa, koska minut tunnettiin kylässä yrittäjänä. Tämä on yritykseni, jonka perustin isäni kanssa vuonna 1975. Sen kapasiteetti on 15 tonnia pyykkiä päivässä. Minulla oli noin 80 työntekijää, ja joka vuosi ongelmana oli, että selittämättömistä syistä meiltä peruttiin työtilauksia, enkä osannut selittää, miksi. Minun oli hankittava yhä uudelleen uusia asiakkaita vain pitääkseni työntekijöiden työolot ennallaan. Kerran halusin myös palkata naispuolisen työnjohtajan. Hän sanoi: ”Hienoa, että löysin uuden työpaikan. Tulen käymään sovittuna ajankohtana.” Keskustelujen päätteeksi hän sanoi: ”Olen pahoillani. En voi tulla. Puhuin äitini kanssa”, joka työskentelee kaupunginhallinnossa. Äiti oli sanonut, että olen Scientologist, eikä antaisi hänen tulla minulle töihin. Sen kuuleminen tuntuu hyvin katkeralta, koska on rehellinen ihminen ja haluaa tehdä rehellistä työtä. Enkä toivo tällaista kokemusta kenellekään.