He eivät antaneet poikiemme olla ystäviä

Olen Arnd ja olen ollut Scientologyssa 36 vuotta. Olen syntynyt Krefeldissä. Asun nykyään Frankfurtin lähellä.

Pojallani oli siis päiväkodissa ystävä, ja tutustuimme hänen perheeseensä. Pidimme heistäkin todella paljon. Teimme yhdessä kaikenlaista, kävimme eri paikoissa, syömässä ja retkillä – esimerkiksi eläintarhassa. Kerroin heille olevani Scientologist. Sen seurauksena kävi niin, että muutaman päivän päästä he sanoivat katkaisevansa välit meihin, koska olemme Scientologisteja. Se teki minut silloin vähän surulliseksi, koska poikani ei ymmärtänyt sitä lainkaan. Kerroin hänelle totuuden. Sanoin hänelle: ”Kuulehan. Hänen vanhempansa eivät halua olla kanssamme tekemisissä, koska meillä on eri uskonto.” Hän ymmärsi sen jossain määrin, mutta en oikeastaan usko, että hän ymmärtää sitä vieläkään. Sillä sitä ei yksinkertaisesti voi ymmärtää.

Päiväkodin jälkeen alkoi alakoulu, ja etsimme pojallemme koulua. Dietzenbachissa oli kolme vaihtoehtoa: yksi julkinen, kaksi yksityistä. Otimme kouluista selvää ja kävimme esittelyilloissa. Ja me päätimme, että Dietzenbachin Montessori-koulu sopisi hänelle parhaiten. Se kuulosti hyvin lupaavalta, kunnes saimme hakulomakkeen. Luin lomakkeen, katsoin vaimoani ja sanoin: ”Ei voi olla totta.” Lomakkeessa sanottiin, ettei hakija saa olla Scientology-kirkon kannattaja eikä jäsen. Se järkytti minua. Koska – mitä tekemistä sillä on lapsen kanssa? Poikani ei siis pääse kouluun vain siksi, että olen ehkä lukenut kirjan Scientologysta? Se meni minusta ihan liian pitkälle ja oli hyvin, hyvin syrjivää.