Ensin hänen ystävänsä katosivat. Sitten hänen yrityksensä kärsi.

Nimeni on Gunther. Kasvoin pienessä viinikylässä Weinstraßen varrella. Olin alusta asti aktiivisesti mukana kylän toiminnassa, hoidin monia tehtäviä katolisessa kirkossa ja osallistuin myös lauluseuran toimintaan. Kun vaimoni ja minä vuonna 1989 päätimme liittyä Scientologyyn, uutinen levisi kylässä hyvin nopeasti. Ja huomasimme, että kyläläiset alkoivat vältellä meitä.

Vuonna 1991 oppikoulussa, jossa 13-vuotias poikamme opiskeli, järjestettiin suuri Scientologyn vastainen tilaisuus kylän liikuntasalissa. Koulun johtokunta oli palkannut niin sanotun lahkoasiantuntijan, joka tietenkin levitti valheita Scientologysta. Voitte kuvitella, miten paljon kyläläisiä siellä oli. Ja se oli oikeastaan se ratkaiseva hetki, jolloin kyläyhteisö käänsi meille selkänsä. Jopa pitkäaikaiset ystävämme, jotka tunsimme jo päiväkodista, käänsivät meille selkänsä ja kielsivät meitä pitämästä heihin yhteyttä. Se tuntui tietysti todella pahalta.

Seuraavia vuosia leimasivat loukkaukset ja mustamaalaus. Eräänä yönä talomme julkisivu töhrittiin tekstillä ”Scientology-sika”. Enkä vieläkään tiedä, kuka sen teki. Tein silloin rikosilmoituksen poliisille, mutta tutkinta lopetettiin puolen vuoden kuluttua tuloksetta.

Minusta ja yrityksestäni tehtiin juttuja talouslehtiin, kuten WirtschaftsWocheen, ja ARD:n Plusminus-televisio-ohjelmaan, joissa minut ja yritykseni mainittiin nimeltä ja varoitettiin, että olen Scientologist ja työni olisi epäluotettavaa. Tämän seurauksena kolme silloista asiakastani perui käynnissä olevat hankkeet välittömästi. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa uusien asiakkaiden hankkiminen sen jälkeen oli. En pysty arvioimaan rahallista vahinkoa, mutta se oli valtava. Se oli minulle kova isku.